Pesänjakaja ja pesänselvittäjä
Pesänselvittäjällä ja -jakajalla tarkoitetaan henkilöä, yleensä kokenut juristi, jonka tuomioistuin on määrännyt suorittamaan pesänselvityksen ja perinnönjaon. Jos kysymys on avioerotilanne, pesänjakaja tekee tällöin osapuolten välillä osituksen.
Valitse mihin tarvitset apua:
Mikä on pesänjakaja?
Pesänjakaja on henkilö, joka vastaa kuolinpesän varallisuuden jakamisesta perillisten ja/ tai testamentinsaajien kesken. Pesänjakajan tehtävä on varmistaa, että vainajan omaisuus jaetaan asianmukaisesti ja oikeudenmukaisesti kuolinpesän osakkaiden kesken perintökaaren mukaan tai siten kuin osakkaat sopivat.
Pesänjakajana voi toimia samana henkilö kuin pesänselvittäjänä tai ne voivat olla eri henkilöitä. Usein pesänselvittäjä hoitaa myös pesänjakajan tehtävät, jos pesänjakoa tarvitaan.
Pesänjakajan tehtäviin kuuluu varallisuuden selvittäminen, omaisuuden arvioiminen, perillisten tai testamentinsaajien kuuleminen jakoon liittyvistä toiveista ja vaatimuksista sekä lopulta omaisuuden jakaminen perillisille tai testamentinsaajille pesän osakkuuden mukaisessa suhteessa.
Pesänjakajan rooli on tärkeä osa perinnönjakoprosessia. Pesänjakajan tulee toimia puolueettomasti ja oikeudenmukaisesti kaikkia osapuolia kohtaan. Pesänjakajan ratkaisusta voi valittaa käräjäoikeuteen hakemalla muutosta perinnönjakoon.
Lakiluotseille joutuisan perinnönjaon toimittaminen on tuttua.
Pesänjakajan hakeminen voi olla tarpeen, jos perinnönjako on kiistanalainen tai osapuolten välillä on erimielisyyksiä perinnönjaon toteuttamisesta. Tässä muutamia tilanteita, joissa kannattaa harkita pesänjakajan hakemista käräjäoikeuden kautta:
Erimielisyydet perinnönjaosta: Jos perilliset eivät pääse yksimielisyyteen siitä, miten vainajan varat tulisi jakaa, tai jos on olemassa riitoja perinnönjaosta, käräjäoikeuden kautta voidaan hakea pesänjakajaa valvomaan perinnönjakoa ja varmistamaan, että se tapahtuu asianmukaisesti.
Muita perintöriitoja: Kysymyksen siitä, onko joku saanut ennakkoperintöä tai miten testamenttia on tulkittava, ratkaisee pesänjakaja. Pesänjakaja ratkaisee myös sen, kuka on pesän osakas, jos sellaisesta on riitaa. Pesänjakajan tehtäviin kuuluu osana perinnönjakoa muun muassa ratkaista lesken asumisoikeus ja tulkita testamenttia. Lisäksi pesänjakaja ratkaisee, onko osakas velkaa pesälle tai onko hänellä saaminen pesältä. Pesänjakaja ratkaisee myös mahdolliset työhyvitystä koskevat vaatimukset. Pesän omaisuuden arvostaminen kuuluu pesänjakajalle eikä pesänjakaja ole sidottu arvoihin, joita on käytetty perunkirjoituksessa. Pesänjakaja valvoo että edunvalvonnan tarpeessa olevan osakkaan edunvalvonta järjestetään ja ratkaisee onko osakkaiden sopimus jaosta edunvalvonnassa olevan osakkaan edun mukainen. Testamentin pätevyyden tutkiminen kuuluu pesänjakajan sijaan tuomioistuimelle (testamentin moitekanne).
Pesänjakajan toimivalta on yksinomainen eli ainoastaan pesänjakajalla on asialegitimaatio perinnönjakoa koskevissa ratkaisuissa. Osakkaiden erilliskanteet tuomioistuimessa perinnönjaon aikana ovat mahdollisia vain, jos heillä on perusteltu oikeudellinen tarve kanteen ajamiseen tai jos laki velvoittaa kanteen nostamiseen määräajassa. Ennen perinnönjaon aloittamista pesänjakajan on todettava jaon yleisten edellytysten olemassaolo eli ensinnäkin se, että pesä on selvitetty, tiedossa olevat velat maksettu, legaatit tai tarkoitemääräykset täytetty, mahdollinen ositus toimitettu ja osakkaat kutsuttu todisteellisesti jakotoimitukseen.
Perukirjaa ja pesänselvittäjän tilitystä apuna käyttäen pesänjakajan tulee laatia omaisuusluettelo perinnönjako varten.
Osakkaan vaatimuksesta pesänjakajan on tehtävä ratkaisunsa myös avustuksen ja työhyvityksen suorittamisen edellytyksistä ja suuruudesta, ennakkoperinnön huomioon ottamisesta jaossa sekä lakiosan määrästä ja toteuttamisesta. Nämä pesänjakaja siis ratkaise, mikäli vaatimuksia esitetään.
Pesänjakajan velvollisuutena on toimia puolueettomasti ja lain määräysten mukaan. Pesänjakaja tekee jakolaskelman ja määrää jako-osuudet. Velvollisuutena pesänjakajalla on pyrkiä kaikista seikoista sopimukseen osakkaiden kesken. Osakkaiden pyytäessä pesänjakaja voi myös tehdä jakoesityksen ja pyrkiä saamaan osakkaita sopimaan jaosta esityksen mukaisesti.
Mikäli pesänjakaja tekee jakoehdotuksen, se toimii osakkaille lähtökohtana sopiessaan jaosta. Osakkaiden välisen sopimuksen pesänjaosta ei tarvitse olla kirjallinen lain mukaan. Jos jakokokouksessa osakkaat eivät saa aikaiseksi sopimusta pesän jakamisesta, pesänjakajan on toimitettava jako lain mukaisella tavalla.
Perinnönjaosta on laadittava jakokirja (PK 23:9). Kun jakokirja on pesänjakajan toimittama, on jakokirja vahvistettava hänen allekirjoituksellaan. Jokaisella osakkaalla on oikeus saada ”osa kaiken laatuisesta perinnöstä”. Omaisuus on jaettava osiin. Jos omaisuutta ei voida sopivasti jakaa, se on pantava ”samaan osaan”. Tämä käsittää esineet, joita ei voida jakaa fyysisesti tai oikeudellisesti.
Osakkaan, joka tahtoo moittia pesänjakajan toimittamaa jakoa, on nostettava kanne muita osakkaita vastaan kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta (PK 23:10). Moitekanne on nostettava perittävän viimeisen asuinpaikan käräjäoikeudessa. Muut jako-osakkaat toimivat vastaajina, joihin kanne on kohdistettava. Jos osakas on sitoutunut ja hyväksynyt sopimuksen, lähtökohtana on, että sopimus sitoo, vaikka sopimus olisi sellainen, jossa osakas saisi liian pienen perintöosan. Tältä osin noudatetaan oikeustoimilakia.
Kokemuksemme mukaan ihmiset odottavat liian pitkään, että perinnönjaossa päästään keskenään sopimukseen. Usein henkilösuhteet voivat tulehtua ja tällöin asiat menevät solmuun. Mitä kauemmin asian kanssa viivytellään, sitä vaikeampaa on yleensä ratkaista perintöoikeudelliset ongelmat.
Jokaisella kuolinpesän osakkaalla on oikeus hakea kuolinpesään pesänjakaja suorittamaan perinnönjako. Hakemus tulee tehdä kirjallisesti käräjäoikeuteen ja sen voi toimittaa myös sähköpostilla perille. Hakemuksesta on käytävä ilmi hakijan nimi ja yhteystiedot, hakijan vaatimus pesänjakajan määräämiseksi sekä hakemuksen vastaanottavan käräjäoikeuden nimi. Lisäksi hakemukseen kirjoitetaan muut kuolinpesän osakkaat tai kuultavat kuten testamentinsaajat sekä mahdollisesti elossa oleva leski, jotka eivät ole hakemuksessa hakijana.
Pesänjakajaa koskevaan hakemukseen tulee liittää kuolinpesää koskevat asiakirjat: perukirja, mahdollinen testamentti, sukuselvitykset ja mahdolliset perinnöstä luopumisilmoitukset.
Yleensä hakemuksessa mainitaan hakijan ehdottama henkilö pesänjakajaksi ja hakemukseen liitetään ehdotetun henkilön kirjallinen suostumus ehdotettuun tehtävään.
Toimistomme antaa näitä suostumuksia pyydettäessä.
Perinnönjako käynnistyy siten, että saatuaan käräjäoikeuden määräyksen pesänjakaja informoi osakkaita omasta toimivallastaan, toimituksen kulusta, sopimusjaon ensisijaisuudesta, muutoksenhakuoikeudesta ja palkkioperusteesta.
Pesänjakajalla on velvollisuus antaa yleistä informaatiota oikeusnormeista, mutta hän ei voi neuvoa yhtä osakasta tai osakasryhmää.
Pesänjakajan on määrättävä perinnönjaon aika ja paikka sekä todistettavasti kutsuttava osakkaat toimitukseen (PK 23:7.1). Osakkaat on kutsuttava jokaiseen jakokokoukseen. Varsinainen jakokokous on kokous, jossa jakaja yrittää saada osakkaat sopimaan jaosta. Tällainen varsinainen jakokokous on pakko pitää. Kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa.
Tilanteissa, joissa pesänselvitys etenee yhdessä perinnönjaon kanssa, pidetään pesänselvityskokous yhdessä jakokokouksen kanssa.
Etäkokousten pitämisen ja asioiden hoitamisen paikasta riippumatta on mahdollista. Neuvotteluhuoneissamme on videoneuvottelulaitteistot, joten pesänselvitys ja perinnönjakokokouksia voidaan pitää myös siten, että osa kokoukseen osallistuvista on paikalla ja osa etäyhteydellä.
On myös mahdollista pitää toimituskokous kokonaan tai osittain etäyhteydellä ja niin, että kokoukseen osallistutaan eri maanosista. Joissakin kuolinpesissä kokouksiin on jopa kymmeniä osallistujia, jolloin siirrymme riittävän suuriin erillisiin neuvottelutiloihin. Tällä hetkellä neuvottelutilamme sijaitsevat Jyväskylässä ja Jämsässä.
Useissa kuolinpesissä pesänjakajan fyysisellä sijainnilla kuolinpesään nähden ei ole merkitytä.
Hoidamme pesänselvitys- ja pesänjakotehtävät käytännössä kokonaan sähköisenä. Tämä ei estä jättämästä meille asiakirjoja myös paperimuodossa. Ylipäänsä tiedon jakamisessa käytämme kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivaa ratkaisua. Joskus perinteinen paperipostitus on toimivin tapa – joskin nykyään se on auttamattoman hidas.
Mikäli haluat, että Lakiluotseilta varatuomari Mikael Juujärvi tai lakimies Timo Riuttamäki määrätään pesänjakajaksi suorittamaan perinnönjako, ota meihin yhteyttä. Täytä ensin alla oleva lomake suostumusta varten. Suostumus tulee liittää mukaan käräjäoikeudelle lähetettävään hakemukseen. Huomioithan, ettei käräjäoikeus käsittele asiaa ennen kuin suostumus on toimitettu oikeudelle.
Avioeron ositus
Osituksen tarkoituksena on purkaa puolisoiden aviovarallisuussuhde. Ositus voi tapahtua niin sanottuna yksityisenä eli sopimusosituksena tai toimitusosituksena, jonka toimittaa pesänjakaja.
Pesänjakajan tulee ratkaista toimivaltaansa kuuluvat asiat itse, eikä hän voi saattaa sellaista asiaa hakemuksin tai kanteella tuomioistuimen ratkaistavaksi. Pesänjakaja ei voi moittia esimerkiksi avioehtosopimusta.
Osapuolten on ilmoitettava pesänjakajalle varallisuutensa sekä velkansa, jonka perusteella pesänjakaja laatii omaisuusluettelon ositusta varten. Pesänjakajalla ei ole ilman osapuolten valtuutusta toimivaltaa selvittää osapuolten omaisuutta eikä sen laajuutta kolmansilta tahoilta.
Velkojen selvittämiseksi on mahdollista hakea julkista haastetta kuten laissa julkisesta haasteesta on säädetty.
Ositusperuste on syntynyt, kun avioeroa koskeva hakemus on tullut vireille käräjäoikeudessa. Tätä päivää pidetään ns. ositusperusteen syntypäivänä eli varat ja velat täsmätään tähän päivään. Osituksen piiriin kuuluu se omaisuus, minkä kumpikin puoliso omisti ositusperusteen syntyessä, eli toisen puolison kuollessa tai eron tullessa vireille (AL 90 §). Sen jälkeen saatua taikka ansaittua varallisuutta ei lueta ositettavaan omaisuuteen. Ositettavaksi tulee myös avio-oikeuden alaisen omaisuuden tuotto ositusperusteen syntymisen ja osituksen väliseltä ajalta (AL 86.2 §, KKO 1973 II 76, KKO 1994:6).
Puolisolla on oikeus osituksessa päältäpäin erottaa itselleen vaatteita ja muita esineitä, jotka on tarkoitettu yksinomaan hänen henkilökohtaista käyttöään varten, ei kuitenkaan enempää, kuin puolisoiden oloihin katsoen voidaan pitää kohtuullisena (KKO 1945 I 3). Tätä puolison otto-oikeuden nojalla itselleen erottamaa omaisuutta ei käytännössä arvosteta lainkaan, se on usein riidaton erä osituksessa (AL 91 §).
Ositusmenettelyssä voidaan erottaa kaksi vaihetta, laskennallinen ja reaalinen vaihe. Laskennallisessa osituksessa määritetään kummankin osapuolen arvomääräinen osuus avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. Pääsääntöisesti tämä on puolet avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteisestä säästöstä. Kummankin puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö tulee myös erikseen määrittää, jotta tasingonmaksuvelvollinen puoliso tiedettäisiin.
Puolisot voivat vapaasti sopia osituksessa noudatettavista arvoista, mutta jos näin ei tapahdu, pesänjakajan on vahvistettava omaisuudelle arvo. Avioliittolaissa ei ole säännöksiä siitä, miten omaisuuden arvo on määritettävä. Tietyllä omaisuudella on tavallisesti useita eri arvoja. Puhutaan muun muassa omaisuuden verotusarvosta, hankinta-arvosta, myynti- eli vaihtoarvosta ja käyttöarvosta. Vakiintuneen käsityksen mukaan omaisuuden myyntiarvoa on osituksessa pidettävä arvostuksen lähtökohtana.
Säästöä määritettäessä puolison omaisuuden arvosta vähennetään puolison yksityiset velat. Puolisoiden yhteinen velka vähennetään kummankin puolison avio-oikeuden alaisesta säästöstä siinä suhteessa kuin velka puolisoiden kesken jakaantuu. Samoin yhteisissä nimissä oleva omaisuus jaetaan kummankin puolisoiden avio-oikeuden alaiseen säästöön omistuksen suhteessa.
Mahdollinen avio-oikeuden ulkopuolinen omaisuus eli ns. vapaa omaisuus jätetään osituslaskelman ulkopuolelle. Se kenen nimissä vapaa omaisuus on, saa sen myös pitää. Vapaan omaisuuden osalta kysymyksessä on omaisuuden erottelu. Samassa toimituskirjassa ja toimituksessa voidaan käsitellä puolisoiden koko omaisuuden kohtalo.
Osituksen laskennallista vaihetta seuraa osituksen reaalinen vaihe, jossa puolisoille luovutetaan laskennallista arvomäärää vastaava omaisuus ja enemmän omistava puoliso joutuu suorittamaan tasinkoa vähemmän omistavalle. Tasinkoa suorittava saa määrätä, mitä omaisuutta hän tasinkona suorittaa tai hänellä on oikeus suorittaa tasinko rahana. Tasinko on avio-oikeuden toteuttamiseksi toiselle puolisolle suoritettava tasauserä. Puolisoiden yhteinen omaisuus on omaisuuden osituksessa taikka erottelussa vaadittaessa jaettava ja jollei sen jaosta päästä sopimukseen niin viime kädessä yhteisomistussuhde on purettava myymällä omaisuus.
Pesänjakaja ratkaisee osituksessa riidat, joita osapuolet eivät ole sopineet.
Pesänjakaja ratkaistavaksi voi tulla ositettavan omaisuuden laajuutta koskeva kysymys eli kuka omistaa jonkun esineen. Samalla tavalla ratkaistavana voi olla kysymys, onko puoliso velkaa toiselle tai kolmannelle. Pesänjakaja ratkaisee sen, onko kysymys avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta vaiko ns. vapaa omaisuudesta, sekä sen mitä omaisuutta puoliso voi osituksessa erotella osituksen ulkopuolelle. Avioehtosopimuksen voimassa olo ja sen laajuus voi olla riitainen. Omaisuuden hoitoa koskevat kysymykset ovat myös sellaisia, jotka tuleva pesänjakajan ratkaistavaksi.
Pesänjakaja tekee osituslaskelman ja ratkaisee kysymyksen, onko toinen osapuoli velvollinen maksamaan tasinkoa. Pesänjakaja tekee myös päätöksen, mitä tasinko on eli mitä omaisuutta toisen on luovutettava tasinkona toiselle osapuolelle. Tämä on poikkeus siihen pääsääntöön, että osituksessa kumpikin osapuoli pitää yksin omistamansa oman omaisuutensa eikä ole velvollinen vastoin tahtoaan luovuttamaan mitään omaa omaisuuttaan toiselle.
Mikäli ositettavaan omaisuuteen kuluu yhteisomistussuhteita, ne lähtökohtaisesti puretaan osituksessa. Pesänjakaja voi hakea oikeudelta myyntiluvan omaisuuteen, jota ei voida jakaa. Tällöin pesänjakaja jakaa myynnistä saadut nettovarat.
Mikäli osituksessa vaaditaan sovittelua sen vuoksi, että toinen osapuoli saisi perusteetonta etua toisen kustannuksella (Avioliittolaki 103 b §), ratkaisee pesänjakaja tällaisen vaatimuksen ja asian lopputuloksesta riippuen sovittelee ositusta eli sen lopputulosta.
Pesänjakaja voi määrätä toisen osapuolen maksamaan hänen saamastaan asumishyödystä korvausta sille osapuolelle, joka on avioeron jälkeen käyttänyt yhteistä omaisuutta eli esimerkiksi asunut yksin yhteisessä asunnossa tai kiinteistöllä.
Sen jälkeen, kun avioeroa koskeva hakemus on tullut vireille ja osapuolten välillä ei ole vielä toimitettu ositusta, kummallakin puolisolla on oikeus hakea pesänjakajaa toimittamaan ositus. Jos puolisoilla ei ole ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, tällöin pesänjakaja voidaan hakea toimittamaan omaisuuden erottelu.
Hakemus tulee tehdä kirjallisesti käräjäoikeuteen ja hakemuksesta on käytävä ilmi hakijan nimi ja yhteystiedot, hakijan vaatimus sekä hakemuksen vastaanottavan käräjäoikeuden nimi. Lisäksi hakemukseen kirjoitetaan toisen osapuolen nimi ja yhteystiedot.
Hakemus on yksikertainen eli vaatimus, että tietty henkilö määrätään toimittamaan pesänjakajana omaisuuden ositus ja erottelu.
Yleensä hakemuksessa mainitaan hakijan ehdottama henkilö pesänjakajaksi ja hakemukseen liitetään ehdotetun henkilön kirjallinen suostumus tehtävään. Toimistomme antaa näitä suostumuksia pyydettäessä.
Ennen osituksen aloittamista pesänjakajan on todettava osituksen yleisten edellytysten olemassaolo eli ensinnäkin se, että osapuolet ovat oikeustoimikelpoisia sekä se, että on olemassa ositusperuste ja osapuolet on kutsuttu todisteellisesti toimitukseen.
Pesänjakajan velvollisuutena on toimia puolueettomasti ja lain määräysten mukaan. Pesänjakaja tekee osituslaskelman. Velvollisuutena pesänjakajalla on pyrkiä kaikista seikoista sopimukseen osapuolten kesken. Osapuolten pyytäessä pesänjakaja voi myös tehdä jakoesityksen ja pyrkiä saamaan osapuolia sopimaan jaosta esityksen mukaisesti.
Pesänjakajan on määrättävä osituksen aika ja paikka sekä todistettavasti kutsuttava osapuolet toimitukseen (PK 23:7.1). Osapuolet on kutsuttava jokaiseen jakokokoukseen. Yleensä kokouksia on järjestettävä enemmän kuin yksi. Varsinainen osituskokous on kokous, jossa pesänjakaja yrittää saada osapuolet sopimaan osituksesta. Tällainen varsinainen osituskokous on pakko pitää. Kokouksista on myös pidettävä pöytäkirjaa.
Menettely jakautuu yleensä kirjalliseen valmisteluun, jonka yhteydessä osapuolet esittävät pesänjakajalle kirjallisesti selvityksen varallisuudestaan ja veloistaan sekä vaatimukset omaisuuden arvostamisen suhteen.
Mikäli avioehtosopimus on olemassa ja siihen vedotaan taikka mikäli asiassa tultaisi vaatimaan osituksen sovittelua, tulee näitä koskevat vaatimukset esittää pesänjakajalle.
Lain mukaan osapuolten välisen sopimuksen osituksesta ei tarvitse olla kirjallinen. Jos osituskokouksessa osapuolet eivät saa aikaiseksi sopimusta osituksesta, pesänjakajan on toimitettava ositus lain mukaisella tavalla.
Osituksesta on laadittava osituskirja (PK 23:9). Kun ositus on pesänjakajan toimittama, on osituskirja vahvistettava hänen allekirjoituksellaan. Muussa tapauksessa on osituskirja osapuolten allekirjoitettava kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa.
Osapuolen, joka tahtoo moittia pesänjakajan toimittamaa ositusta, on nostettava kanne toista vastaan kuuden kuukauden kuluessa osituksen toimittamisesta (PK 23:10). Jos osapuoli on sitoutunut ja hyväksynyt sopimuksen, lähtökohtana on, että sopimus sitoo osapuolia, vaikka sopimus olisi sellainen, jossa osakas saisi liian pienen osuuden varallisuudesta. Tältä osin noudatetaan oikeustoimilakia.
Etäkokousten pitäminen ja asioiden hoitaminen osituksen toimittamiseksi on paikasta riippumatta mahdollista. Neuvotteluhuoneissamme on videoneuvottelulaitteistot, joten osituskokouksia voidaan pitää myös siten, että osapuolet tai jompikumpi on paikalla ja toinen ottaa osaa kokoukseen etäyhteydellä.
Tällä hetkellä neuvottelutilamme sijaitsevat Jyväskylässä ja Jämsässä.
Hoidamme ositustehtävät käytännössä kokonaan sähköisenä. Tämä ei estä jättämästä meille asiakirjoja myös paperimuodossa. Ylipäänsä tiedon jakamisessa käytämme kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivaa ratkaisua. Joskus perinteinen paperipostitus on toimivin tapa – joskin nykyään auttamattoman hidas.
Mikäli haluat, että Lakiluotseilta varatuomari Mikael Juujärvi tai lakimies Timo Riuttamäki määrätään pesänjakajaksi suorittamaan ositus tai omaisuuden erottelu, ota meihin yhteyttä. Täytä ensin alla oleva lomake suostumusta varten. Suostumus tulee liittää mukaan käräjäoikeudelle lähetettävään hakemukseen. Huomioithan, ettei käräjäoikeus käsittele asiaa ennen kuin suostumus on toimitettu oikeudelle.
Mikä on pesänselvittäjä?
Pesänselvitys on prosessi, jossa pesänselvittäjä selvittää ja hallinnoi kuolinpesän asioita kuolinpesän osakasten sijasta. Pesäselvitys sisältää useita eri tehtäviä, kuten kuolinpesän omaisuuden haltuun ottamisen, omaisuuserien ja velkojen selvittämisen, perittävän ja kuolinpesän velkojen maksamisen sekä kuolinpesän saatavien perinnän. Lisäksi pesänselvittäjä voi realisoida kuolinpesän omaisuutta velkojen maksamiseksi.
Pesänselvityksen tarkoituksena on varmistaa, että vainajan varat ja velat hoidetaan asianmukaisesti ja oikeudenmukaisesti sekä saattaa kuolinpesä siihen tilaan, että voidaan suorittaa perinnönjako.
Pesänselvittäjä toimii kuolinpesän edustajana yksin ja huolehtii siitä, että kaikki pesään liittyvät asiat hoidetaan asianmukaisesti ja lakien mukaisesti.
Pesänselvittäjän valinta on tärkeää. Luotettava ja pätevä pesänselvittäjä voi auttaa perikunnan jäseniä läpi vaikean ajan ja tilanteissa, joissa pesän asiat eivät etene. Myös niissä tilanteissa, joissa joku osakastaho yksinomaisesti on ryhtynyt vallitsemaan omaisuutta ja/tai ei selvitä toimiaan pesässä on pesänselvittäjälle tarvetta.
Testamentin toimeenpanossa pesänselvittäjä varmistaa, että testamentin määräykset toteutetaan asianmukaisesti ja testamentin saajat saavat heille kuuluvan osuuden perinnöstä.
Lakiluotseille joutuisan pesänselvityksen toimittaminen on kunnia-asia.
Pesänselvitys voi tapahtua niin sanottuna yksityisenä selvityksenä tai virallisselvityksenä. Yksityisessä selvityksessä pesän osakkaat yhteishallinnollisesti selvittävät pesän varat ja velat, kun taas virallisselvityksessä sen suorittaa tuomioistuimen määräämänä pesänselvittäjänä.
Pesänselvittäjän hakeminen käräjäoikeuden kautta voi olla tarpeen tilanteissa, joissa perilliset eivät pääse yksimielisyyteen pesänselvityksestä tai jos on olemassa kiistoja pesän hallinnasta. Pesänselvittäjän tulee ratkaista toimivaltaansa kuuluvat asiat itse, eikä hän voi saattaa sellaista asiaa hakemuksin tai kanteella tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Pesänselvityksen tarkoituksena on pesän saattaminen jakokuntoon, johon liittyen pesän laajuus tulee selvittää, maksaa vainajan ja pesän velat sekä täyttää erityisjälkisäädökset eli legaatit, joita on määrätty testamentissa.
Pesänselvittäjän tehtäviin kuuluu muun muassa jäämistöomaisuuden haltuunotto sekä omaisuuden käyttöehtojen määrittäminen. Keskeisiä tehtäviä on perittävän ja kuolinpesän velkojen maksu sekä legaattien täyttäminen silloin kuin edellytykset sille täyttyvät. Kuolinpesän saatavien perintä ja omaisuuden myynti velkojen maksamiseksi sekä mahdollisten kanteiden ajaminen kuolinpesän puolesta ja niihin vastaaminen ovat yksinomaan pesänselvittäjän tehtäviä. Lopuksi pesänselvittäjän tehtävänä on omaisuuden luovuttaminen osakkaille kun perinnönjako on saanut lainvoiman.
Tässä muutamia tilanteita, joissa kannattaa harkita pesänselvittäjän hakemista käräjäoikeuden kautta:
Kiistat pesän hallinnasta: Jos perilliset eivät pääse yksimielisyyteen siitä, kuka osakkaista toimii pesänselvittäjänä tai miten kuolinpesän asiat tulisi hoitaa, käräjäoikeus voi määrätä pesänselvittäjän toimimaan puolueettomana tahona pesän hallinnassa. Pesänselvittäjä ottaa tällöin pesän hallintaa ja määrää muun muassa omaisuuden käytöstä. Pesänselvittäjän kuuluu ottaa haltuun jäämistöön kuuluva omaisuus ja huolehtia sen säilymisestä. Omaisuuden haltuunotto tapahtuu siten, että osakkaat tai osakkaiden valtuuttama pesänhoitaja luovuttaa pesänselvittäjälle kaikki jäämistöä koskevat asiakirjat, mukaan lukien tiliotteet, velkakirjat, osakekirjat yms.
Epäilyksiä pesän hoidosta: Jos on epäilyksiä siitä, että pesää ei hoideta asianmukaisesti tai että joku osapuoli toimii epärehellisesti kuolinpesän varojen kanssa, käräjäoikeuden kautta voidaan hakea pesänselvittäjää valvomaan pesän hallintaa ja varojen käyttöä. Sen jälkeen, kun pesänselvittäjä on määrätty kuolinpesille kuuluva, maksuliikenne kulkee pesänselvittäjän kautta ja pesänselvittäjä saa pesän tileihin tilinkäyttöoikeudet. Pesän omaisuutta hallussaan pitäneellä on tilitysvelvollisuus hallinta-ajaltaan eli velvollisuus tehdä pesänselvittäjälle selvitys varojen hallinnoinnista ja käytöstä. Sen jälkeen, kun pesä on selvitetty, voidaan se jakaa. Pesänselvittäjä antaa tällöin jakoa varten ilmoituksen.
Testamentin riitaisuus: Jos testamentti on riitainen tai jos testamentin toimeenpanossa ilmenee erimielisyyksiä, käräjäoikeuden kautta voidaan hakea pesänselvittäjää valvomaan testamentin toimeenpanoa ja varmistamaan, että testamentin määräykset toteutetaan asianmukaisesti. Pesänselvittäjä ei voi moittia testamenttia eikä ajaa kannetta testamentin peruuttamiseksi. Ne ovat kuolinpesän osakkaiden tehtäviä.
Jokaisella kuolinpesän osakkaalla on oikeus hakea kuolinpesään pesänselvittäjää selvittämään kuolinpesä ja/tai pesänjakajaa suorittamaan perinnönjako. Pesänselvittäjän hakemus tulee tehdä kirjallisesti käräjäoikeuteen. Pesänselvittäjä hakemuksesta on käytävä ilmi hakijan nimi ja yhteystiedot, hakijan vaatimus pesänselvittäjän määräämiseksi sekä hakemuksen vastaanottavan käräjäoikeuden nimi. Lisäksi pesänselvittäjän hakemukseen kirjoitetaan muut kuolinpesän osakkaat tai kuultavat kuten testamentinsaajat tai testamentin toimeenpanija, sekä mahdollisesti elossa oleva leski, jotka eivät ole hakemuksessa hakijana.
Pesänselvittäjää voidaan hakea jo ennen perunkirjoitusta. Tällöin pesänselvittäjän toimiin kuuluu myös perunkirjoituksesta huolehtiminen. Joskus pesänselvittäjä joudutaan hakemaan ennen perunkirjoitusta pesän laajuuden tai erityisen riitaisuuden vuoksi. Käräjäoikeus voi tietyissä tapauksissa antaa myös väliaikaismääräyksen pesänselvittäjälle ennen kuin pesän osakkaita edes kuullaan hakemuksen johdota.
Yleensä hakemuksessa mainitaan hakijan ehdottama henkilö pesänselvittäjäksi ja hakemukseen liitetään ehdotetun henkilön kirjallinen suostumus ehdotettuun pesänselvittäjän tehtävään. Toimistomme antaa näitä suostumuksia pyydettäessä.
Jäämistön luovuttaminen pesänselvittäjän hallintoon muistuttaa monessa suhteessa konkurssiin asettamista: pesän osakkaat menettävät asialegimitaationsa jäämistöä koskevissa asioissa. Pesänselvittäjämääräys sulkee jäämistön hallinnosta pois niin lakiosaperilliset kuin leskenkin.
Pesänselvittäjän tulee ottaa pesän omaisuuden haltuun ja hallinta sitä. Mikäli pesän omaisuutta on kolmannen hallussa tulee hallinta pääsääntöisesti palauttaa pesän hallinnolle. Pesänselvittäjä antaa pesän osakkaille hallintaluvat sellaiseen omaisuuteen, joka on tarkoituksenmukaisinta olla pesän osakkaan hallussa. Samassa yhteydessä sovitaan tai pesänselvittäjä määrää hallussapitäjän saaman käyttöedun korvaamisesta.
Omistussuhteiden selvittäminen on pesänselvittäjän tehtävä ja hänellä on toimivalta esittää pesän puolesta vaatimuksia ja nostaa tarvittavia kanteita oikeudessa. Jos esimerkiksi osakas on velkaa pesälle ja velan maksaminen on tarpeen pesän selvittämiseksi, pesänselvittäjä voi ajaa kannetta myös osakasta vastaan.
Pesänselvittäjä pyytää omaisuutta hallinnoineilta tilityksen ja selvityksen siltä ajalta kun omaisuus on ollut heidän hallussaan tai hoidossaan.
Pesän selvityssuunnitelmaan voi kuulua sen arvioiminen miten pesä tulee maksamaan jo erääntyneet tai erääntyvät velat. Jos perittävän tai pesän veloista on epätietoisuutta, selvittäjän on otettava julkinen haaste velkojille. Pesänselvittäjän tehtävänä on kuolinpesää sitovien sopimusten täyttäminen ja irtisanominen.
Pesän omaisuuden tuotto kuuluu pääsääntöisesti pesään. Leskellä voi olla oikeus siihen eräissä tapauksissa.
Pesänselvittäjän tulee täyttää legaatit ja luovuttaa omaisuus legaattien saajille mikäli se käy haitatta.
Pesänselvittäjä voi hakea kiinteistölle myyntilupa osana pesän ja vainajan velkojen selvittämistä.
Kuolinpesän omaisuuden vuokraaminen ja tarvittaessa myyminen kuuluu pesänselvittäjän toimivaltaan.
Velan ottaminen pesälle on mahdollista. Pesänselvittäjä voi myydä pesänselvitystarkoituksessa irtainta omaisuutta.
Pesä on silloin selvitetty ja jakokunnossa, kun perittävän ja pesän velat on maksettu ja legaatit täytetty. Mikäli pesä on ylivelkainen niin tällöin pesänselvittäjän on yritettävä saada sopimus velkojien kanssa. Pesänselvittäjä voi tehdä tarvittaessa päätöksen, missä suhteessa velkoja maksetaan. Tämä on valituskelpoinen päätös.
Pesänselvittäjälle ei ole asetettu vuosittaista tilintekovelvollisuutta eikä myöskään pysyvää hallinnon kontrollia. Pesänselvittäjä on velvollinen antamaa pesänselvityksen päättyessä lopputilityksen.
Mikäli haluat, että Lakiluotseilta varatuomari Mikael Juujärvi tai lakimies Timo Riuttamäki määrätään pesänselvittäjäksi ota meihin yhteyttä. Täytä ensin alla oleva lomake suostumusta varten. Suostumus tulee liittää mukaan käräjäoikeudelle lähetettävään hakemukseen. Huomioithan, ettei käräjäoikeus käsittele asiaa ennen kuin suostumus on toimitettu oikeudelle.
