Meillä on lapsiasioihin liittyvää spesifiä asiantuntemusta
Lapsen huoltoa koskevan lain lähtökohta on, että vanhemmat toimivat yhdessä lapsensa huoltajina. Mikäli lapsi on syntynyt avioliitossa, ovat aviopuolisot myös lapsen yhteishuoltajia. Tällöin lapsen huoltoa koskevat päätökset tehdään yhdessä. Toinen yhteishuoltajista ei voi tehdä yksin päätöstä esimerkiksi lapsen asuinpaikkaa tai koulutusta koskevassa asiassa.
Vanhempien ero ei suoraan vaikuta yhteishuoltajuuteen eikä vanhempien päätöksentekoon. Vastuu lapsen jokapäiväisestä huollosta ja päätöksenteosta kuuluu tällöin sille vanhemmalle, jonka luona lapsi kulloinkin on. Huoltolaki velvoittaa lapsen kanssa asuvaa vanhempaa ilmoittamaan muutosta viimeistään kolme (3) kuukautta etukäteen. Tämä tuo turvaa etävanhemmalle.
Joissakin tapauksissa vanhempien yhteishuolto ei ole mahdollinen. Tällöin kyseeseen voi tulla yksinhuoltajuus. Huoltomuotoa koskevan ratkaisukäytännön keskeisenä kriteerinä on arvio siitä, voiko yhteishuolto toimia tulevaisuudessa vanhempien ja lasten arkielämässä. Jos vanhemmat eivät ole kyenneet eron jälkeen sopimaan lasten käytännöllisten asioiden hoitamisesta eikä vanhemmilla ole keskusteluyhteyttä ovat nämä painavia perusteita yksinhuoltoa koskevalla ratkaisulle. Myös vanhempien jyrkästi toisistaan poikkeavat kasvatusperiaatteet ja toisen vanhemman vakavat puutteet huoltajakyvyssä voivat olla perusteita sille, että riitatilanteessa oikeus määrää lapsen toisen vanhemman yksinhuoltoon.
Hoidamme vaikeita tapaamis- ja huoltajuusriitoja tuomioistuimissa ympäri Suomea
Lapsella on oltava yksi asuinosoite. Tällä on merkitystä esimerkiksi lapsen päivähoitopaikan, lähikoulun ja muidenkin kunnallisten palveluiden osalta. Vanhempi, jonka luona lapsi asuu, on lapsen lähivanhempi ja hänen vastuulleen kuuluu pääasiallinen huolehtiminen lapsen päivittäisestä huollosta.
Vanhemman alentunut tai puuttuva kyky toimia lähihuoltajana voi merkitä sitä, että lapsen asumisratkaisua on muutettava. Mikäli kumpikin vanhempi on kykenevä lapsen lähihuoltajaksi, lapsen ja vanhemman välinen suhde, myönteisten ja läheisten ihmissuhteiden turvaaminen, lapsen hyvä hoito ja kasvatus, lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin turvaaminen, lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito sekä turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö toimivat käytännössä ratkaisukriteereinä.
Avustamme säännöllisesti asiantuntija avusteisissa Follo-sovittelumenettelyissä ja tapaamisoikeuden täytäntöönpanossa
Vanhempien tulisi pystyä tekemään lapsen asumisesta lapsen edun mukainen ratkaisu. Jaettaessa asuminen vuoroviikoin vanhempien kesken, saattaa lapsi kokea jatkuvan muuttamisen ongelmana eikä vuoroviikkoasuminen ole toimiva ratkaisu. Usein asuminen ja tapaamisoikeus on järjestetty siten, että lapsi tapaa etävanhempaansa esimerkiksi joka toinen viikonloppu ja tiettyinä juhlapyhinä, sekä pidempiä jaksoja loma-aikoina.
Mikäli toinen vanhempi ei noudata tuomioistuimen päätöstä tai sopimusta lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, voi toinen osapuoli hakea sopimuksen tai päätöksen täytäntöönpanoa lapsen asuinpaikan käräjäoikeudesta.
Jätä soittopyyntö
Lakiluotsit käyttää yhteystietoja ainoastaan yhteydenottoon. Lisätietoja saatte asiakaspalvelusta 014 411 0000.
Olennaisilla asioilla eteneminen ratkaisee usein lopputuloksen – ja lapsen etu toteutuu.
Vanhemmat vastaavat lasten elatuksesta kykynsä mukaan. Elatusapua määrättäessä huomioidaan tulojen ja menojen lisäksi esimerkiksi vanhempien työkyky, ikä ja mahdollisuudet osallistua ansiotyöhön. Lisäksi asiaan vaikuttaa käytettävissä olevien varojen määrä sekä vanhemman muu elatusvastuu. Elatusavun laskeminen ja siihen liittyvien kaikkien seikkojen huomioiminen on monimutkainen prosessi, joka kannattaa jättää ammattilaisen hoidettavaksi.
Lapsen huolto ja tapaamisoikeus esimerkkitapauksia
Lapsen huolto ja tapaamisoikeus esimerkkitapauksia
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa kysymyksissä tuomioistuinten ratkaisut ja niiden perustelut ovat yksilöllisiä.
Lasten huostaanotto vaatii lastensuojelulakiin kirjatut perusteet
Huostaanotto on mahdollista lastensuojelulain mukaan vain jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvatusolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään. Lisäksi edellytetään, että avohuollon toimenpiteet eivät ole mahdollisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömäksi. Kaikissa tilanteissa huostaanoton tulee olla lapsen edun mukaista.
Miten voimme auttaa?
Voit ottaa yhteyttä meihin, kysyä asiaasi tai pyytää hinta-arviota ilman että se velvoittaa sinua mihinkään.
