Perunkirja – jäämistöselvityksen perusta

Olemme tehneet yli kahdenkymmenen vuoden aikana satoja perunkirjoituksia ja tuhansia muita asiakirjoja. Palvelumme kautta saatte ammattilaisen laatiman perunkirjoituksen, jolloin perunkirjoitus tulee toimitettua asianmukaisesti ja tehokkaasti juristimme toimesta.

Otamme huomioon myös perintöverotukseen liittyvän verosuunnittelun. Lisäksi, meidän kauttamme saatte tarvittaessa asiantuntevat arviot omaisuuden arvosta. Perunkirjoituksen hinnoittelu riippuu selvitettävien asioiden laajuudesta ja aiheutuvan työn määrästä.

Toimi näin

Varaa aika tästä heti tapaamiselle

Voit varata tästä heti ajan tapaamiselle.

1) Soita toimistoome 014-4110000 ja varaudu vastaamaan puhelimessa seuraaviin esittämiini kysymyksiin:

  • perittävän nimi ja kuolinaika
  • viimeinen kotipaikka ja tiedossa olevat asuinpaikkakunnat
  • perittävän (ja puolison) tilipankit
  • kuuluuko jäämistöön erityisesti selvitettävää kuten
    • kiinteistö, mikä on kiinteistön osoite
    • asunto-osake, mikä on asunto-osakeyhtiön nimi
    • tontti/maata/yhtiövarallisuutta
  • perillisten nimet, mahdollisesti jo osoitteet
  • perunkirjoituksessa tarvittavien asiakirjojen listauksen voit tulostaa tästä >>asiakirjat perukirjoitukseen>

 2)  Jos sinulla on jo perusasiakirjat valmiina ole yhteydessä toimistoomme 014-4110000 tai

3) jätä yhteystietosi yhteydenottolomakkeella, jolloin selvitämme miten asiassasi olisi mahdollista edetä . Yhteydenottonne ei sido tilaamaan perunkirjaa.


captcha

 

 Perunkirjoituksen toimittamisesta 

Perunkirjoitusta koskevat säännökset ovat perintökaaren 20 luvussa.  Jokaisen kuolinhetkellään Suomessa asuneen henkilön (myös alaikäisen) jälkeen on toimitettava perunkirjoitus siitä riippumatta, jättikö hän jälkeensä varoja. Määräaika on 3 kuukautta kuolemantapauksesta; verovirasto voi tämän ajan kuluessa tehdystä hakemuksesta myöntää pidennystä, jos pesä on vaikeasti selvitettävä tms.

Perunkirjoituksellaon kaksi päätarkoitusta: selvittää pesän tila (varat ja velat) vainajan kuolinhetkellä, ja antaa perusta perintöverotuksen toimittamiselle. Perukirja on tärkein jäämistöioikeudellinen asiakirja monnesakin suhteessa.

Perunkirjoitiuksen toimittamisvelvollinen on lähinnä osakas, joka hoitaa pesää. Osakkaita ovat leski, perilliset ja yleistestamentin saajat. Perunkirjoituksen oikeaaikaisesta toimittamatta jättämisestä seuraa toimittamisvelvolliselle henkilökohtainen vastuu vainajan veloista (ei kuitenkaan täysin passiiviselle osakkaalle, joka ei ole lainkaan toiminut pesässä eikä halua sieltä mitään).

Perukirjoitus on monimuotoinen prosessi ja sen toimittamiseksi tarvitaan monenlaisia asiakirjoja ja selvitystä.Perunkirjoituksen pohjaksi on hankittava sukuselvitys vainajasta (virkatodistusten sarja, jonka nojalla osakaspiiri selviää).

Ellei osakkaita ole tai heidän olinpaikkansa on tuntematon, on ”sen, jolle se lähinnä kuuluu” ilmoitettava asiasta tuomioistuimelle tai valtiokonttorille, jotka määräävät toimitsijan hoitamaan pesää (PK 18:4 §).

Perunkirjoitusta toimittamaan on valittava kaksi uskottua miestä.  Toimitukseen on kutsuttava osakkaat ja leski sekä, jos pesässä testamentin tai lain nojalla on ns. toissijaisia saajia, myös heidät. Kutsulle ei ole säädetty määräaikaa, mutta se on toimitettava niin ajoissa, että kaikki kohtuudella voivat saapua tai järjestää itselleen edustajan toimitukseen.

Pesän ilmoittajana toimii leski tai muu osakas, joka on pesän tilaan parhaiten perehtynyt. Uskotut miehet kirjaavat perukirjaan vainajan varat ja velat sellaisina kuin ne olivat vainajan kuolinhetkellä.  Jos vainaja oli naimisissa, myös lesken varat ja velat on kirjattava (verottajan on laskettava lesken osuus ennen perintöveron määräämistä). Uskottujen miesten on myös arvioitava varat. Arvio ei kuitenkaan sido verottajaa, joka voi muuttaa perukirjaarvoja mikäli katsoo ne virheellisiksi. (Huom! Nyttemmin kuitenkin muistettava myyntivoittoverotus; alhainen arvostus voi johtaa ankaroituvaan verorasitukseen, jos omaisuus lähitulevaisuudessa myydään).   Verohallitus on antanu varojen arvostamisesta ohjeen Verohallinnon ohje, Dnro 738/36/2010, 27.8.2010 . 
Pesän ilmoittaja antaa perukirjassa valaehtoisen vakuutuksen siitä, että on kaiken oikein ilmoittanut, ja uskotut miehet puolestaan vakuuttavat merkinneensä kaiken perukirjaan sekä arvioineensa varat parhaan ymmärryksensä mukaan. Läsnäolevien osakkaiden allekirjoitukset eivät ole perukirjassa välttämättömät, mutta käytännössä hekin usein allekirjoittavat perukirjan.

Perukirjaan on liitettävä kaikki aineisto, joka vaikuttaa pesään ja sitä kautta verotukseen (avioehtosopimus, testamentti ym.) sekä perukirjassa ilmoitettava sellaiset tiedot, joilla on asian kannalta merkitystä (esimerkiksi perinnöstä tai testamentista luopumiset, lesken vetoaminen tasinkoetuoikeuteensa).

Pesän varoista suoritetaan kohtuulliset hautausja perunkirjoituskulut sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kustannukset (ns. pesänselvitysvelat; PK 18:5 §). Näihin on luettu kuuluvaksi myös ns. vainajan ”viimeisen sairauden” kulut, lähinnä siis viimeinen sairaalalasku. Määräaikainen haudanhoitomaksu voidaan vähentää, jos siitä on määrätty testamentissa.

Vuodesta 1996 lähtien perukirjaan on tullut sisällyttää maininta myös vainajan mahdollisista kuolemanvaraisvakuutuksista silloinkin, kun niille on määrätty erikseen edunsaaja.

Perukirja toimitetaan kuukauden kuluessa erovirastolle yhtenä kappaleena liitteineen (sukuselvitys, avioehtosopimus, testamentti jne.). Pesän menotositteita ei tarvitse liittää mukaan (hautajaiskulut ym.) mutta ne on säilytettävä pesän arkistossa kunnes perintöverotus on toimitettu. Perukirjaan tulee sisällyttää ilmoitus siitä, kuka tarvittaessa antaa lisätietoja pesän tilasta ja säilyttää dokumentteja.

Perintöverotus toimitetaan perukirjan pohjalta. Vain harvoissa tapauksissa pesä ennätetään jakaa ennen verotuksen toimittamista, mutta jos näin käy, jakokirja on lähetettävä verottajalle. Samaten, jos perunkirjoituksen jälkeen ilmenee jotakin verotukseen vaikuttavaa (esimerkiksi joku osakkaista ilmoittaa luopuvansa perinnöstä), tällaiset seikat on ilmoitettava verottajalle virheellisen verotuksen ja turhien oikaisujen välttämiseksi.

Verotus on osuusverotusta, eli vero määrätään kullekin osakkaalle erikseen, ei kuolinpesälle. Verotus kestää kunnasta riippuen keskimäärin 3-6 kk, ja vero erääntyy maksettavaksi lyhyehkön määräajan kuluessa joko yhdessä tai kahdessa erässä sen suuruudesta riippuen. Veron erääntyminen on kokonaan riippumatonta siitä, mikä pesänselvityksen ja jaon tilanne on, eli vero on suoritettava, vaikka verovelvollinen ei ehkä vuosiin saisi osuuttaan pesästä esimerkiksi jako tai testamentin moiteriidan tai vastaavan vuoksi.

Jos perunkirjoituksen jälkeen ilmaantuu uusia varoja tai uutta velkaa, on toimitettava täydennysperunkirjoitus, jota koskevat samat säännöt kuin varsinaistakin perunkirjoitusta.

Perukirjaa ei enää vuoden 1995 jälkeen ole tarvinnut toimittaa alioikeudelle, vaan kontrollija arkistointitehtävä on nyttemmin verovirastolla.

Vuodesta 1994 lähtien perukirjalle on voitu hakea vahvistus rekisteritoimistosta eli maistraatista. Rekisteritoimisto tutkii ja vahvistaa pyynnöstä, että perukirjan osakasluettelo vastaa sukuselvitystä, ts. että kaikki osakkaat on siihen oikein merkitty. Vahvistus helpottaa kuolinpesän kanssa asioivien ulkopuolisten asemaa, sillä vahvistetun perukirjan osalta heidän ei tarvitse enää omalla vastuullaan tutkia ehkä laajaakin sukuselvitystä sen varmistamiseksi, että osakasluettelo on oikea.